Taas porkkanakeittoa

Porkkana-paprika-linssikeitto ja Vuohenjuusto-tomaatti-voitaikinahyrrät

Eilen oli sosekeittopäivä. Tytär tykkää aina soseutetuista keitoista todella paljon, joten oon nyt yrittänyt tehdä niitä vähän useammin. Itselleni maistuisi iltaisin ehkä ennemmin "oikea ruoka". Ei sillä, kyllä lapselle pastakin uppoaa ja kala, mutta eilenkin sain kuulla useammin kuin kerran, että "äiti on tehnyt hyvää keittoa". Enpä keksi parempaa palkkiota vihannesten kuorimistyöstä kuin omien murujen kiitokset.

Laitoin joskus syksyllä tänne yhden porkkanalinssikeiton reseptin ja tälläkin kertaa sopan pohjaksi kuorin porkkanoita. Porkkanoiden kaveriksi paahdoin kaksi punaista paprikaa uunissa. Paistamisen jälkeen laitoin paprikat pussiin pariksikymmeneksi minuutiksi ja otin sitten mustaksi paahtuneet kuoret pois. Yrtiksi valitsin tällä kertaa rakuunan, joka sopi kyllä keittoon kivasti. Keitto on vegaaninen, joten se käy myös tiukemman kasviruokavalion noudattajille. Lisänä käy kyllä ranskankerma tai raejuusto, jos jotain pientä valkoista seuraksi kaipaa. Keitin keiton jo edellisenä päivänä, että maut saivat kunnolla tasaantua. Siten ei ollut eilen kiire laittaa ruokaa, vaikka työllistin kyllä itseni tämän päivän sapuskalla, kauraleivän leipomisella ja kuvassa näkyviä voitaikinahyrriä samanaikaisesti leipoen. Jokus on vain kivempaa mitä useampi rauta on tulessa. Joka tapauksessa keiton olisi pystynyt lämmittämään myös tosi nopeasti nälkäisille herkkusuille vaikka suoraan töistä tullessa.

Keiton kanssa oli tarjolla voitaikinahyrriä, joiden sisään laitoin ranskankermaa, vuohenjuustoa, aurinkokuivattua tomaattia ja keltaista paprikaa. Mausteeksi laitoin mustapippuria ja vähän valkosipulia. Päälle ripottelin munasivelyn jälkeen vaaleita ja mustia seesaminsiemeniä. Olivat herkkuja hyrriä ja kävisivät kyllä cocktail-paloiksikin. Mitään yrttiä en tällä kertaa täytteeseen laittanut, kun talvella mielestäni riittää yksi kasvihuoneyrtti kerrallaan.

Rakuunalla maustettu porkkana-paprika-linssikeitto

n. 700 g porkkanoita
öljyä paistamiseen
2 paprikaa
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
3/4 dl punaisia linssejä
paprikajauhetta
kasvislientä
mustapippuria
tuoretta rakuunaa
pari puristusta sitruunasta tai limestä

Kuori ja pilko porkkanat. Hinonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota porkkanoita ja sipuleita hetki. Lisää linssit ja paprikajauhe. Lisää kasvislientä niin paljon, että kasvikset peittyvät. Paahda paprikoita 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia porkkanoiden ja linssien kypsyessä. Kun paprikoiden pinta on kunnolla mustunut, laita paprikat muovipussiin lepäämään hetkeksi. Lisää keittoon paprikat ja kiehauta. Lisää mausteet ja sitruunan mehu ja soseuta. Keittoa voi myös suurustaa esim. vehnäjauhoilla.

Suklaacookiet

Ihanan tummaa taikinaa

Ensimmäiset cookiet uunista ulos

Luin tänään Nytistä, että maailmalla muotia ovat lohturuokaravintolat. Tällaisena aikana, kun elämä on täynnä toimintaa, ääntä, kuvia, tietoa, suunnitelmia, tavoitteita, kehittämistä ja muuta monimutkaista rauhatonta, en yhtään ihmettele, että lohturuualle on kysyntää. En tiedä ihan tarkkaan, mikä on omaa lohturuokaani. Ilmeisesti sen pitäisi olla jotain tuttua lapsuudesta, jonka kautta palaa lapsuuden turvaan. Jos ei heti keksi mitään erityistä, voi olla, että lapsuudessa oli puutetta turvasta tai on vain pula ihanista ruokamuistoista. Toivottavasti mahdollisimman monella olisi ollut molempia - turvaa ja ruokaa - yllinkyllin. Mun täytyy omaa lohturuokaani vielä miestiskellä, mutta suklaakekseissä ja maitolasissa on kyllä jotain tasapainottavaa, vaikka ei niitä meillä juurikaan kotona leivottu. Taisivat mokkapalat olla monessa muussakin kodissa suklaapikkuleipiä yleisempi suklainen leivonnainen 80-90-luvulla. Tämän viikon maanantaissa oli jotain sellaista, että kaipasin iltapalaksi tummaakin tummempia suklaisia cookieita ja kaveriksi lasin kylmää rasvatonta maitoa. En tiedä sainko siitä lohtua, mutta joka tapauksessa hymyn omille, lapseni ja mieheni huulille. Harmahtavat maanantaipilvet kaikkosivat pään päältä hetkessä ja askel oli ainakin sen illan pikkuisen kepeämpi.

Ohjeesta sen verran, että etsin kirjoistani ja netistä suklaacookieohjeita. Suomalaisissa kirjoissa tuntui olevan vain chocolate chip cookieita, eli sellaisia, joissa on vaaleassa taikinassa suklaanappeja. Enhän minä sellaisia halunnut tehdä, vaan kunnon tumman ruskeita jymysuklaisia ihanuuksia. Päädyin sitten yhdistelemään netistä löytämiäni amerikkalaisia ohjeita, joissa määrät olivat kuppeina. Vähän muokkaisin niitä ja cookiet onnistuivat ihan hyvin. Suklaata ei ehkä olisi tarvinnut olla niin paljon ja cookiet myös hieman lässähtivät. Voi olla, että se johtui hieman liian kuumasta uunista tai sitten jauhoja olisi voinut olla vähän enemmän. Pitää testata tätä vielä uudestaan. Sekaan laitoin kuivattuja kirsikoita puolisen desiä hienonnettuina ja puoleen taikinaan suolapähkinöitä. Molemmat toimivat mielestäni kivasti.

Suklaacookiet (12-18 kpl)

115 g voita
120 ml hienoa sokeria
85 m muscovadosokeria
1 muna
1/2 tl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
125 g tummaa suklaata rouheena
1 dl kaakaojauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 dl kuivattuja kirsikoita / suolapähkinöitä

Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi ja vatkaa sekaan muna. Sekoita kuivat aineet ja lisää voi-sokerivaahtoon. Lisää myös suklaa ja kirsikat tai suolapähkinät. Asettele nokareina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista 175 asteisessa uunissa 11 minuuttia. Jäähdytä ja nauti.

Cookiet purkissa

Kinuskia ja puolukkaa

Varoitukset tästä reseptistä: jos olet niitä leipureita, jotka haluavat sotkea mielellään enintään kaksi kulhoa, tämä torttu ei ole sinua varten. Toisenkin varoituksen annan: tämä torttu on erittäin koukuttava yhdistelmä makeaa, hapanta ja kermaista. Oikeastaan täydellinen paketti siis. En ole tehnyt tätä pitkään aikaan, enkä oikeastaan tiedä miksi. Ehkä olen saanut tätä sen verran säännöllisesti yhdessä kyläpaikassa, jonne olen ollut reseptin levittämässä, että kinuskitarpeeni on ollut suhteellisen hyvin täytettynä. Taidan kyllä kuulua siihen ihmistyyppiin, jonka mielestä kinuski sopii kaiken kanssa. Vohveleille, jäätelölle, marjoille, juustokakulle, suklaakakulle, you name it. Ehkei savusilakan kanssa, mutta en nyt suoraan kiellä kokeilemasta. Kinuskikastike oli jo lapsena suurinta herkkuani. Jäätelöä, marjoja ja kinuskia, nam. Ihanan supermakeaa.

Muistaakseni resepti on alun perin Koti ja keittiö -lehdestä tai Maku-lehdestä. En enää muista tarkkaan, koska olen ottanut tämän talteen jossain 2003-2004 paikkeilla, luulisin. Alkuperäisessä reseptissä täytteessä on jogurtin sijasta rahkaa, mutta pidän itse enemmän täyteläisen jogurtin mausta. Vähensin tähän kirjoittamaani reseptiin hieman puolukoiden määrää. Alkuperäisessä oli 8 dl eli 400g, mutta silloin puolukkaa voi tulla mielestäni aika paljon. Joka tapauksessa tästä tortusta tulee muistaa, että torttu pitää jäähdyttää hyvin ennen kinuskin tekoa. Ei käy sitten niin kuin tälle kärsimättömälle herkkusuulle, joka halusi saada torttua jo samana iltana, ja huonostihan sitten kävi. Onneksi ulkona oli sopivan viileää, niin sain pelastettua edes osan kakusta kuvaa varten. Maku oli kuitenkin tuttu, turvallinen ja oikein hyvin kärsään käypä.

Kookos-puolukkatorttu

Pohja:

2 1/2 dl (100 g) kookoshiutaleita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl muscovadosokeria
100g huoneenlämpöistä voita
1 muna
(1/2 tl leivinjauhetta)

Täyte:

5 dl (250 g) puolukoita
3/4 dl hillosokeria
2 rkl maissitärkkelystä
250 g turkkilaista jogurttia
2 munaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl kermaa
(ripaus suolaa)

Kinuski:

1 1/2 dl kermaa
1 dl fariinisokeria (tiivis mitallinen)
1 tl vaniljasokeria
2 tl voita

Sekoita pohjan aineet nopeasti. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele vuoka. Käytä 24 cm vuokaa. (Kuvassa oleva torttu on tehty pienempään vuokaan). Levitä taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Käytä ruokalusikkaa taikinan levittämiseen, jos taikina tarttuu sormiin. Laita pohja hetkeksi jääkaappiin.

Valmista täytteet. Sekoita jogurtin joukkoon loput ainaat. Mittaa puolukat kattilaan ja survo niitä hieman. Sekoita keskenään hillosokeri ja maissitärkkelys ja lisää seos puolukoiden joukkoon.

Lämmitä uuni 175 asteiseksi. Paista pohjaa uunissa kymmenen minuuttia. Pohjan kypsyessä kiehauta puolukkaseos. Lusikoi kuuma puolukkaseos piirakkapohjalle ja tasoita. Valuta jogurttiseos puolukoiden päälle ja paista piirakkaa uunin keskitasossa noin 35 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja pinta on saanut hieman väriä.

Anna piirakan jäähtyä täysin ennen kuin valmistat kinuskin! Mittaa kerma ja fariinisokeri kattilaan. Keitä kinuskia, kunnes tippa seosta jähmettyy, kun sen pudottaa lasilliseen kylmää vettä. Sekoita lopuksi joukkoon vaniljasokeri ja voi. Kumoa kinuski tortun päälle ja tasoita.

Toscanan mummojen piirakkaa Vaalan mummon lautasilta - Torta della nonna

Torta della nonna

Leivoinpa eilen suhteellisen pitkän odottelun jälkeen Toscanan mummojen piirakkaa eli Torta della nonnaa. Ricottapurkki oli ehtinyt jo pitkälle toisen viikon odotella leipurin innostusta jääkaapissa. Yksi versio oli itselleni joululahjaksi ostamassani Leila Lindholmin leivontakirjassa, mutta päätin sitten hieman pläräillä internetissä ja sieltähän löytyi jos jonkinmoista ohjetta. Pääpiirteissään ohjeet jakaantuivat kahteen luokkaan: niihin joihin täyte tehtiin ricottajuustosta (kuten mun versiossani) ja niihin, joissa täyte tehtiin maitokiisselin muodossa. En sitten ajatellut ruveta kokeilemaan maidon ja jauhojen keittelyä, vaan mielestäni ricottaversio kuullosti huomattavasti kivemmalta. Leila laittoi omaan versioonsa kaikkeen leivontaan myös mun mielestä sopivaa mantelimassaa, mut jätin sen sit kuitenkin tällä kertaa väliin, koska en sitä juuri muista resepteistä löytänyt. 

Kahden täytevaihtoehdon lisäksi ehdottomana elementtinä piirakkaan kuuluvat pinjansiemenet ja päälle siivilän läpi sihdattu tomusokeri. Suutuntuma tortussa oli hieman mannapuuromainen mutta pehmeä ja myös kermainen. Sitruunan kuorta voi laittaa mielestäni joko reilusti tai hennommalla otteella oman maun mukaan. Joissain ohjeissa kuorta oli myös pohjataikinassa. Sitruunan lisäksi tähän kävisivät varmasti myös appelsiinin tai limen kuori. Jossain ohjeessa oli myös pari tippaa ruusuvettä. Pitäneekin piakkoin suunnata johonkin lähi-itäkauppaan, koska ruusuvesi on viimeaikoina tullut usein vastaan. Jospa innostuisin sitä jossain testaamaan. Jos tortun tekee kakkuvuuassa, suosittelen täytteen kaksinkertaistamista. Kermaa lisäämällä saa täytteestä tietenkin täyteläisempää. Nautittiin tätä sunnuntaipäivällisellä. Tuli aivan Toscana ja Firenze mieleen, joten siitä ja mausta päätellen torttu onnistui. Loppusilauksen jälkiruokahetkelle toivat Vaalan mummon lintulautaset, jotka ovat jo minullekin jääneet omalta isältä perinnöksi. Toivotaan, että itseltä jäisi perinnöksi muutaman lautasen lisäksi pari omaperäistä reseptiä ja uteliaisuus uusien makujen etsimiseen.

Torta della nonna eli mummon torttu

Pohja:

125 g kylmää voita kuutioina
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
1 keltuainen
2 tl kylmää vettä

Täyte:

1 prk ricotta-juustoa
1 dl kermaa
2 munaa
1-2 luomusitruunan kuori
1 dl sokeria
n. 1/2 dl pinjansiemeniä

Pinnalle:

tomusokeria

Nypi voi, sokeri ja vehnäjauhot nopesti. Lisää keltuainen ja vesi ja sekoita tasaiseksi vaivaamatta. Laita peitettynä jääkaappiin noin tunniksi. Kauli taikina ja levitä voidelluun vuokaan. Laita pohja vielä jääkaappiin puoleksi tunniksi. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Tee täyte. Vatkaa ricottaa, kunnes se vaahtoutuu kermaiseksi. Lisää kerma vatkaten sekä munat. Lisää sokeri ja sitruunan kuori. Pistele pohja haarukalla ja paista noin 10 minuuttia. Lisää täyte esipaistetun pohjan päälle ja ripottele pinnalle pinjansiemenet. Paista 20 minuuttia. Jäähdytä ja koristele tomusokerilla.