Juustomakaronia |
Olen lueskellut suurella mielenkiinnolla Hulluilta päiviltä ostamaani kirjaa "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea?", jonka on kirjoittanut Karen De Billon. Vaikka en kuuluu ranskalaisten kasvatusmetodien suuriin ihailijoihin ja olen enemmän italialaisen ruuan ystävä, on kirjassa ollut paljon mielenkiintoisia vertailuja etenkin pohjoisamerikkalaisen ja ranskalaisen ruokakulttuurin ja lasten kasvatuksen välillä. De Billon laati Ranskassa viettämänsä vuoden aikana ranskalaisen ruokasäännöstön, joita hän keskustelujen, lukemansa ja tarkkailun kautta kirjassa yrittää pistää käytäntöön. Näiden sääntöjen avulla ruokailutavat ja -kulttuuri siirtyvät seuraaville ranskalaisille sukupolville: kolmevuotiaat lapset käyttävät mutkattomasti haarukkaa ja veistä, kaikkea uutta maistellaan riemuiten, kukaan ei valita ruokapöydässä, vaan ruokailu on nautinto.
Yksi ruokasäännöistä koskee tunnesyömistä tai ylipäätään tunteiden liittämistä syömiseen. Ruokaa ei pitäisi antaa lapsille lohdukkeeksi, eikä sitä pitäisi myöskään käyttää kiristysvälineenä. Siten amerikasta tuttu comfort food eli lohturuoka, on ainakin De Billon ruokasäännöstön mukaan ranskalaisille täysin älytön käsite. Ruualla ei pitäisi lohduttautua, eikä yrittää parantaa huonoa oloa. Mutta on ranskalaisilla, lapsilla ja aikuisilla, varmasti myös lempiruokia sekä ruokia, jotka tuovat mieleen hyviä ja lämpimiä muistoja. Eli voi lohturuokaa lähestyä myös yhteisten muistojen ja yhdessä jaettujen ruokakokemusten näkökulmasta. Niin kuin elämän hyvät kokemukset ylipäätään myös ruoka täyttää meistä muutakin kuin massumme. Olisiko siis kyseessä lohturuuan sijasta täyttymysruoka - maistuva ruoka, joka kerta toisensa jälkeen, turvallisessa ympäsristössä ja kannustavassa seurassa nautittuna täyttää meidät äärimmilleen.
Kutsuu näitä ruokia lohturuuaksi tai vain ruuaksi, on amerikkalaisessa keittiössä useita arki- ja juhlareseptejä, joista voi hakea täyttymystä. Juustomakaroni eli macaroni and cheese taitaa olla yksi amerikkalaisten lasten klassikkoherkuista, niin kuin makaronilaatikko suomalaislapsille. Tämä resepti on muunnos Anna Olsonin juustomakaronireseptistä. Korvasin osan tuorejuustosta Koskenlaskija-sulatejuustolla ja lisäsin juustokastikkeeseen yhden munan. Myös muita juustoja, kuin reseptissä mainittuja voi tietenkin käyttää, jos jotain jämiä on kaapissa käyttämättä lojumassa. En tiedä, onko tämä täydellinen juustomakaroniresepti mutta lähelle menee.
Mac 'n' cheese eli juustomakaronia uunissa
300 g isoa makaronia tai keskikokoista putkiapastaa
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
7 dl maitoa
raastettua muskottipähkinää
1,5 dl raastettua gryere-juustoa
1 dl raastettua cheddar-juustoa
1/4 pakettia koskenlaskijajuustoa
1/2 pakettia maustamatonta tuorejuustoa
1-2 munaa
korppujauhoja
Kuumenna uuni 180 asteeseen. Laita pastavesi kiehumaan ja valmista samalla juustokastike. Kun vesi kiehuu, lisää suolaa ja pasta. Keitä paketin ohjeen mukaan, mutta jätä kuitenkin napakaksi. Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Anna kypsyä hetki, mutta älä ruskista. Lisää maito jatkuvasti sekoittaen, jotta kastike ei paakkuunnu. Anna porista hiljalleen välillä sekoittaen. Raasta juustot. Lisää muskottipähkinä kastikkeeseen sekä sulatejuusto ja tuorejuusto. Sekoita tasaiseksi. Lisää juustoraaste ja sekoita. Ota kattila liedeltä ja vatkaa munan rakenne rikki. Lisää kastikkeeseen koko ajan sekoittaen. Lisää kypsät ja valutetut makaronit. Kaada laakeaan uunivuokaan ja ripottele pinnalle korppujauhoja tai kuivasta leivästä tehtyjä muruja. Paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes ruoka kuplii ja on hieman ruskistunut reunoilta. Anna jäähtyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.
Raaka-aineita |
Mac 'n' cheese valmiina uuniin |
Juustomakaronia ja salaattia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti