Perinneherkkuja "laimennettuna": kaalipataa jauhelihalla ja quornilla

Kaalipata valmiina uuniin

Jauheliha - tuo lapsiperhearjen ruokapöydän vakiovieras - taipuu moneen, mutta niin, se on lihaa. Suomalainen syö keskimäärin 80 kg lihaa vuodessa. Tietysti osa tästä menee hävikkiin mm. syömättömänä ruokana. Kuitenkin lihan kulutuksen kasvu on tosiasia, joka ei ole kasvisruokabuumissa hidastunut, vaan käyrät näyttävät jatkavan nousujohteisina nyhtökaurasta ja härkiksestä huolimatta.

Moni meistä lapsiperheiden ruokahuoltajista pohtii, miten punaisen lihan määrää voisi vähentää. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa aikuisille suositellaan enintään 500 g punaista lihaa viikossa. Lapsille tietenkin iän mukaan tätä vähemmän. On totta, että broilerin käyttö on lisääntynyt, mutta varmasti monen perheen kestosuosikkeihin kuuluvat silti jauhelijakastike, makaronilaatikko ja lihapullat. Meilläkin syödään jauhelihaa, joka on yleensä luomunaudan jauhelihaa. Valinnalla ei ole ravitsemuksellisia taustoja, vaan ne liittyvät eläinten olosuhteisiin. Koska luomubroileria on nykyään paremmin tarjolla, syömme broileria useammin kuin ennen ja broileripullat ovat meillä vakiosapuskaa. Kuitenkin suomalaiset perinneherkut kuten makaronilaatikko tai kaalilaatikko maistuvat meillä kaikille. Pataruuat ovat myös helppoja valmistaa: aineet pataan, pata uuniin alhaiseen lämpötilaan pariksi tunniksi ja nam, herkkuruoka on valmista.

Tätä kaalipataa tein pari viikkoa sitten uudesta kaalista, sipulista ja porkkanoista. Mukaan laitoin jauhelihaa, quornia ja punaisia linssejä. Sekoittamalla jauhelihan sekaan quornia, soijarouhetta, linssejä tai papuja, voin vähentää lihan määrää, mutta en luovu proteiinista. Lisäksi pavut ja linssit ovat terveyttä edistävää ruokaa. Yleensä laitan quornia tai pakastettua soijajauhista yhteen laatikkoon tai pataan n. puoli pussia eli n. 150 g. Lisäksi laitoin tähän pataan 1 dl punaisia linssejä. Riisin tilalla oli ohrasuurimoiden ja tumman puuroriisin seosta kuidun määrän lisäämiseksi. 

Tietenkään lihaa ei ole pakko laittaa ollenkaan, vaan koko padan voi tehdä vegaanisena. Kuitenkin monet pitävät lihan mausta, eivätkä muutenkaan ole taipuvaisia purismiin. Vaikkei lapsia yleensä kannata huijata syömään jotain heille vierasta, ei minusta ole mitään väärää "laimentaa" liharuokia kasvipohjaisilla proteiinivalmisteilla. Lapsen voi ottaa mukaan ruuanlaittoon, ja näyttää hänelle, mitä kaikkea pataan laitetaan. Vaikkei ruuasta näin tulekaan kasvisruokaa, vähenee syödyn lihan määrä väistämättä ja samalla linssien ja muiden kasviproteiinilähteiden käyttö lisääntyy ilman erillisiä kasvisruokapäiviä. Olisi kiva kuulla myös muiden kokemuksia liha- ja kasvisruokien uusista ja arjessa toimivista yhdistelmistä.

Kaalipata

keskikokoinen kaali suikaloituna
2 sipulia hienonnettuna ja kuullotettuna
pala valkosipulia
pari porkkanaa
1,5 dl täysjyväriisi-ohraseosta
1 dl punaisia linssejä
300-400 g jauhelihaa ruskistettuna
150 g quorn färsiä tai soijapohjaista jauhista
(lihaliemikuutio)
siirappia oman maun mukaan
vettä
mustapippuria, valkopippuria
meiramia reilusti
timjamia ja basilikaa
suolaa, jos haluaa

Lämmitä uuni n. 150-175 asteeseen. Ruskista jauheliha ja kuullota sipuli. Suikaloi kaali. Keitä riisi-ohraseos paketin ohjeen mukaan. Seassa voit keittää myös linssit. Pane kaikki ainekset pataan ja lisää jonkin verran vettä. Hauduta pataa n. kaksi tuntia, kunnes kaali on pehmentynyt. Sekoita välillä ja lisää vettä tarvittaessa.

Valmista kaalipataa

Porkkanamuffinit

Porkkanamuffinit

Se olisi sitten kesä, vaikka kylmä, niin kesä kuitenkin. Koulussa riitti hommaa koko talveksi ja keväälläkin ihan toukokuun loppuun saakka. Kaikki opinnot Terveystieteen kandidaatin tutkintoa varten pitäisi olla nyt kasassa. Näin hujahti kolme vuotta. Syksyllä vuorossa sukellus syvälle ravitsemusterapeutin opintoihin. Viime päivät on olleet sen verran tuulisia ja viileitä, että mieli melkein karkaa jo syksyyn, mutta eipä hoppuilla. Vielä on kesä ja lomaa jäljellä, ja jospa ehtisin jotain ruokajuttuja toteuttamaankin, nyt kun rasvahappojen molekyylibiologiasta voi pitää hetken taukoa.

Yleensä tykkäisin leipoa yksin. Minusta on ihanaa, kun on aikaa ja rauha toteuttaa jokin resepti joko sellaisenaan tai hieman muunneltuna. Oma tahti, keskittyminen, maistelu, haistelu ja askeleitten seuraaminen kohti aistit täyttävää lopputulosta. Jonkun muun "apu" voi joskus tuntua suorastaan invaasiolta omassa tilassa ja polulla, jossa tekemisen rytmillä on oma merkityksensä. Lasten kanssa leipoessa omaa rytmiä on aina hiljennettävä ja toisaalta oltava tarkkaavaisesti joustava sykäyksille ja rykäyksille, kun jauhot sulahtavat sekaan liiallisella vauhdilla (ja osa tietysti lattialle) tai taikinaa halutaan sekoittaa aina vaan. Aina ei ole jaksuja eikä halua, ja silloin sanon, että leivon nyt yksin. Mutta välillä tehdään yhdessä, minä ja 2- ja 7-vuotiaat femmet porukalla. Tällä kertaa leivottiin porkkanamuffineita. Korvattiin tuorejuustokuorrutus kerma-rahkavaahsolla. Oon muuten joskus raskausaikana tehnyt porkkanakakun päällistä ilman tuorejuustoa. Pitänee kokeilla sitä taas joku kerta.

Tämä resepti on yhdistelmä netistä löytämistäni. Etsin tavanomaista, mutta kuitenkin jotain vähän erilaista. Useissa amerikkalaisissa resepteissä oli mukana omenasosetta. Laitoin sitä myös tähän, sellaista 100% omenaa, joka on aika hapanta mutta myös makeaa. Mausteina ovat kaneli ja muskottipähkinä ja pähkinöiden tilalla tällä kertaa mantelijauhoa. Koska muutettiin juuri uuteen kotiin, ei nykyinen uuni ole minulle vielä ihan tuttu, ja tuntui, että näitä sai paistaa ja paistaa, joten paistoaika kannattaa tsekata oman uunin mukaiseksi. Lisäsin myös alla olevaan reseptiin hieman jauhoja, koska niitä oli ehkä mielestäni vähän liian vähän. Jauhoista puolet on täysjyvää, koska niistä tulee makua ja myös kuituja. Koska muffinit ovat muutenkin jo tummat, ei jauhojen värikään haittaa.

Ehkä ensi kerralla kokeilen taas appelsiinia taikinaan ja lemon curdia kuorrutteeseen. Jossain reseptissä oli mukana myös rusinoita, joka oli minusta vähän erikoista. Omenasoseen tilalla voi kokeilla ananasmurskaa. Onnistuneita ja mukavan mausteisia.

Porkkanamuffinit (n. 16 kpl)

3 munaa
200 g sokeria (1/2 muscovadoa ja 1/2 tavallista tai oman maun mukaan)
200 ml rypsiöljyä
1 tl vaniljasokeria
n. 200 g raastettua porkkanaa
1/2 dl omenasosetta
200 g vehnäjauhoja (1/2 täysjyvää ja 1/2 tavallista)
1 tl soodaa
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus muskottipähkinää
100 g mantelijauhoa
ripaus suolaa

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet. Lisää öljy muna-sokerivaahtoon norona koko ajan vatkaten. Lisää jauhoseos ja omena sekoita. Lisää porkkana ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 18-20 minuuttia.

Päällinen

purkki Floravispiä
1/2 purkkia jäykempää rahkaa
ripaus sokeria ja vaniljasokeria
elintarvikeväriä
(1/2 tl sitruunamehua ja kuorta tai hieman lemon curd -tahnaa)

Vatkaa vispi vaahdoksi ja sekoita joukkoon rahka sekä sokerit, lisää sitruunamehu/lemon curdia. Sekoita joukkoon juoviksi elintarvikeväri. Pursota muffineille.