Kanelilla maustettu porkkana-linssikeitto

Parasta alkavassa syksyssä on lämpimien tähti-iltojen lisäksi kesän sato ja kaikki ihanat vihannekset. Teen kyllä porkkana-linssikeittoa erilaisilla variaatioilla pitkin talvea, mutta onhan se parhaimmillaan nyt satokauden päättyessä. Keitto saa omanlaistaan makua kanelista, mausteesta, johon oon suolaisissa ruuissa tutustunut paremmin lueskeltuani ruokaohjeita Kreikasta, Turkista ja muslimimaista yleensä. Se on mielestäni ehdoton mauste mm. mussakassa eikä vain perinteisessä suomalaisessa joulupuurossa.

Tein pitkään vain intialaistyylisesti maustettua linssikeittoa, mutta joku talvinen sunnuntai lisäsin linssejä hetken mielijohteesta sosekeitoksi tarkoittamaani keittoon. Nehän sopivat sekaan mainiosti ja ravintoarvotkin paranivat mukavasti. Vaikka monella kasvissyöjällä porkkana tulee varmasti aivan korvista, myös minulla, teen silti usein keittoa pelkästä porkkanasta. Ei sitä kaikkialle tarvitsisi työntää, mutta on porkkana vaan näin syksyn pimeyden hiljaa hiipiessä ihanan aurinkoista ja makeaa, täynnä kesän väriä ja vitamiineja. Nam. Tänään tätä herkkua syötiin meillä pinaatti-filokolmioiden kanssa. Laitan niiden reseptinkin pian jakoon.

Kanelilla maustettu porkkana-linssikeitto:

2 rkl oliiviöljyä
n. 1 kg porkkanoita
1 sipuli
n. 1 valkosipulinkynsi
1 tomaatti
1 dl punaisia ja ruskeita linssejä (myös pelkästään toista on mahdollista laittaa)
n. 6 dl kasvislientä (lientä sen verran että kasvikset peittyvät kunnolla)
mustapippuria
ripaus kanelia
1/2 tl kuivattua tai tuoretta timjamia (myös muut yrtit käyvät)
puoli purkkia ranskankermaa
tarjoiluun esim. rucolaa

Kuori ja pilko porkkanat. Hienonna sipulit (uusi sipuli varsineen). Kuumenna öljy kattilassa ja lisää kasvikset. Kuulota. Lisää tomaatti ja linssit. Sekoita, lisää liemi ja mausteet. Annan keittyä noin 30 minuuttia. Lisää ranskankerma ja soseuta. Tarjoa yrttien ja tuoreen leivän kera. Myös erilaiset pasteijat tai piirakat maistuvat keiton kumppanina.

To smoothen your rocky road

 Rocky road vuoassa ...

ja paloiksi murrettuna.

Joskus on ihana leipoa sellaista, jonka valmistamista ei oikein edes voi kutsua leipomiseksi vaan ennemminkin kasaamiseksi. Rocky road -suklaaherkun tekeminen on juuri tällaista leipomista. Oli hauskaa poimia kaupan hyllyiltä yhteensopivia aineksia, vertailla raksuvia pastilleja, värikkäitä strösseleitä ja nonparelleja sekä pähkinöitä. "Jos vielä ottaisin yhden suklaalevyn. Ei sitä varmaan liikaakaan voi olla", ajattelin. Hauskaa shoppailua ruokakaupassa.

Tänään matkataan Helsinkiin tuparijuhliin. Leipominen lahjaksi houkutteli tällä kertaa enemmän kuin tavaran ostaminen. Yritin leipoa ajatuksella: ei jää turha roina nurkkiin pyörimään. Toisen leipomuksen laitan jakoon myöhemmin. Oon muutaman vuoden aikana törmännyt erilaisiin Rocky road -resepteihin. Kaivelinkin tuossa naftaliineista vanhan Glorian, kun muistin että joskus tällaistakin herkkua on siellä esitelty. Ja löysinkin. Numero on 2 vuodelta 2008. Joissain asioissa tuntuu muisti toimivan oikein hyvin. Ruokalastakin löytyi muutama resepti ja HS:ltä. Tässä käytin lähinnä Glorian ohjetta mallina ja sävelsin täytteet itse. Wikipedia kertoi, että Australiassa, USAssa ja briteillä on omat tyylinsä tehdä tätä herkkua, joten aika vapaat kädet on täytteitten valinnassa. Tärkeimmät ainekset ovaat kuitenkin suklaa (maito, tumma tai molemmat), kuivatut hedelmät, pähkinät ja vaahtokarkit. Minulle eivät pähkinät sovi, joten en päässyt maistelemaan tätä herkkua. Ainakin ulkomuoto on oikein muhkea. Toivotaan, että juhlijoiden joukosta löytyy myös överimakean ystäviä, ettei jää koko lautasellinen dagen efteriksi.

Rocky road:

270 g tummaa suklaata
250 g maitosuklaata
250 g vaahtokarkkeja
70 g kuivattuja karpaloita
50 g pekaaninpähkinöitä
30 g makademiapähkinöitä
170 g Ranskanpastilleja
strösseleitä

Vuoraa toivomasi muotoinen ja kokoinen vuoka leivinpaperilla. Mitä pienempi vuoka on, sitä selvemmin kerrokset tulevat esiin. Saksi vaahtokarkit pienemmiksi. Sulata tumma suklaa vesihauteessa. Sekoita siihen n. 1/3 vaahtokarkeista. Levitä vuokaan. Levitä päälle puolet muista aineista paitsi strösselit sekä 1/3 vaahtokarkeista. Sulata maitosuklaa. Levitä suklaa täytteen pinnalle. Lisää loput täyteaineista, koristele strösseleillä ja halutessasi sulatetulla suklaalla. Anna kovettua huoneenlämmössä peitettyn. Tarjoile kakkuna tai valmiiksi paloiksi leikattuna tai murrettuna.

Mafia keittiössäni: pinaatti-ricottagnocchit

Onkohan Italiassa mitään tuotannon ja talouden alaa, johon mafia ei olisi työtänyt lonkeroitaan. Aiemmin tällä viikolla luin lehdestä "Mozzarella Armaniksi" itseään tituleeranneen herran, Giuseppe Mandaran, mafiakytkösten paljastumisesta, pidätyksistä, skandaalista. Eikös italialaisesta mozzarellasta löytynyt joku vuosi sitten myrkkyjäkin ja tällä kertaa buffala ei ollutkaan puhvelinmaito mozzarellaa vaan ihan tavallisesta lehmästä saatua "halpamozzaa".

Koska meillä syödään pastaa melkein joka päivä ja muutenkin italialainen keittiö on makunystyröideni kanssa hyvässä synkassa, on mafia varmasti myös minun keittiössäni, valitettavasti. Itse asiassa en ole mikään suuri mozzarellajuuston ihailija, vaan enemmän meillä kuluu ricottaa ja mascarponea. Ricottaa eli herajuustoa menee erityisesti erilaisissa pinaatti-ricottakomboissa, kuten näissä gnoccheissa. Jos haluan päästä mafiasta (ainakin italialaisesta) voisin tietenkin vaihtaa kokonaan Riitan Herkun herajuustoon. Olisihan se myös kotimaista. Mascarponen kanssa onkin hankalampaa. Pohjolan mascarponea en ole vielä löytänyt, eikä macarponea niin vaan korvata Philadelphialla. Saan siis jatkossakin tyytyä suloisen tiramisun hieman kitkerään jälkimakuun.

Kuvan gnocchit ovat valmisgnoccheja (myös italiasta), vaikka onnistuu niiden teko aika helposti itsekin. Tämä on meillä kuitenkin useimmiten pikaruokaa, arki-illaan nopeaa pastaa, jota tehdessä mielellään oikaisee valmisruokahyllyn kautta.

Pinaatti-ricottagnocchit (2-3 annosta):

paketti gnoccheja
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä paistamiseen
400 g pinaattia
loraus valkoviiniä
puoli pakettia ricottajuustoa
puoli purkkia kuohukermaa
6 kirsikkatomaattia
mustapippuria
suolaa
parmesania

Kuumenna vesi ja oliiviöljy panulla. Hienonna valkosopulit ja kuullota. Keitä pinaatteja muutama minuutti. Valuta ja purista vesi pinaateista. Hienonna. Lisää pannulle sipuleiden kanssa. Lisää valkoviini. Anna viinin kiehahtaa. Lisää kerma ja ricotta anna hautua rauhassa. Keitä vesi ja lisää gnocchit. Anna keittyä paketin ohjeen mukaan tai kunnes ne alkavat nousta pintaan. Lisää Kastikkeedeen tomaatit, ricotta ja mausteet. Sekoita joukkoon hieman gnocchien keitinvettä sekä gnocchit. Jaa annoksiksi ja lorauta päälle hyvää oliiviöljyä sekä raasta halutessasi pinnalle juustoa.

Perjantain pitsireunaiset

Koska sade pilasi tyttöjen illan puistosuunnitelmat ja ricottapurkin päiväys näytti samaa kuin kalenteripäivä, päätin paistaa ricottaräiskäleitä ihan vain meille kahdelle. Mikäpä päättäisi viikon yhtä mukavasti kuin pannukuumat pitsireunaiset lätyt. Resepti ei sen kummempia ohjeita kaivanne - aineet sekaisin, kuuma pannu ja voi-öljyseos. Niillä syntyivät nämä herkut. Laitoin vain yhden kananmunan, mutta mantelijauhe kyllä mielestäni vaatii toisenkin eikä ricottakaan tainnut auttaa taikinan koossapysymisessä. Kääntämisessä saikin olla aika tarkkana. Siksi laitoin tähän aineslistaan kaksi munaa. Herkkuja olivat ja maistuivat minulle ja tyttärelle mansikkahillon ja kermavaahdon kera.

Tässä ainekset mantelisiin ricottalettuihin:

2,5 dl maitoa
2 kananmunaa
0,75 dl mantelijauhetta
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
puolikas purkki ricottaa
ripaus suolaa ja sokeria
voita ja öljyä paistamiseen

Tapaksia 2: korianterimarinoidut herkkusienet

Mulla on jostain ihmeen syystä kertynyt kaappiin useampi paketti korianterinsiemeniä. Yhden purkin ostin viime vuonna Baskimaalta, mutta on erilaisia paketteja päässyt kertymään. Toukokuun Ravintolapäivänä tein marinoituja herkkusieniä Flamencoyhdistyksen tapasbaariin ja siihen parin kilon määrään sain käytettyä siemeniä muutaman kourallisen. Marinadi oli mielestäni ihan onnistunut. Ei mitenkään voimakas, mutta toisaalta pidän herkkusienistä mietoina ja suutuntumaltaan pehmeinä mutta ei missään nimessä lässähtäneinä. Tähänkin reseptiin tuli meidän keittiön perusmakuja: sitruunaa, valkosipulia ja lehtipersiljaa. Päätin sitten tehdä näitä tapaslounaalle. Yksinkertaista, hyvää ja helppoa.

Korianterimarinoidut herkkusienet

n. 300 g herkkusieniä
hyvä määrä lehtipersiljaa hienonnettuna (myös varret voi käyttää)
2 valkosipulinkynttä
puolikkaan sitruunan mehu
1 tl korianterinsiemeniä hieman murskattuna
3 rkl extra virgin oliiviöljyä
mustapippuria rouhittuna
sormisuolaa

Pese herkkusienet ja pilko sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Hienonna kuorittu valkosipuli ja lehtipersilja. Murskaa korianterinsiemenet. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään, myös suola ja mustapippuri. Purista sitruunanmehu sekaan ja lisää öljy. Annan maustua viileässä jonkun aikaa. Tarjoile tapasannoksina tai isolla tarjoiluvadilla.

Päärynä-tiikerikakku

Kuivakakut ei oo kyllä millään tavalla mun suosikkeja juurikin niiden koostumuksen vuoksi. Glorian Ruoka ja Viini -lehden edellisessä numerossa taisi olla joitain kuivakakkuohjeita ja taidettiinpa jopa puhua alkavasta trendistä maailmalla. Tässä oma lisäykseni kuivakakkutrendiin, vaikka oonkin aina ollu enemmän mehevien marjapiiraiden tai suklaakakkujen perään. Ohje on vuodelta 2003 Pirkka-lehdestä ja teen tätä silloin tällöin, kun haluan perinteisen kakkuvuoan käyttöön. Päärynä tuo mukavaa mehevyyttä ja makeutta perinteiseen tiikerikakkuun. Kun käyttää kunnollista kaakaojauhetta, tulee suklaaraitaan hyvin makua, ja voi on tietenkin parhaan makuista itse taikinassa. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään säilykepäärynöitä, mutta olen laittanut tuoreita ja tämä muutos ohjeeseen toimii oikein hyvin. Talvella säilykepäärynät voivat olla ihan hyvä valinta, jos ei halua ostaa argentiinalaisia hedelmiä. Päärynämehun tilalla voi mielestäni käyttää esimerkiksi maitoa, jos ei halua ostaa isoa tetraa menua juuri tätä kakkua varten. Alkuperäisessä ohjeessa ei ole suklaapäällystettä eli se on oma lisäykseni. Yleensä erityisesti kahvinjuojat pitävät tällaisesta perinteisemmästä kahvikakusta. Hedelmän makeus puolestaan sopii hyvin teen kanssa eli ei tätä kakkua useinkaan jää useammaksi päiväksi nautittavaksi koostaan huolimatta .

Päärynä-tiikerikakku:

Taikina:
200 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
1/2 dl päärynämehua tai maitoa
1 päärynä kuorittuna ja kuutioituna

Kuorrute:
150 g suklaata
2 rkl kermaa

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Ota 1/3 taikinasta toiseen kulhoon ja sekoita siihen kaakaojauhe sekä neste. Lisää päärynäkuutiot vaaleaan taikinaan. Levitä puolet vaaleasta taikinasta vuokaan, sen päälle kaakaotaikina ja lopuksi loput vaaleasta taikinasta. Nostele lusikalla taikinaa, jotta raidat hieman sekoittuvat, mutta ei liikaa. Tasoita pinta ja tee taikinan keskelle vako, jotta kakku paistuisi tasaisemmin. Paista kakkua uunissa noin 50 minuuttia alimmalla tasolla. Anna kakun jäähtyä. Tee kuorrutus kuumentamalla suklaata ja kermaa vesihauteen päällä kunnes suklaa sulaa. Sekoita kuorrute tasaiseksi ja levitä kakun päälle.

Tapaksia 1: munakoiso-paprikadippi

Tapakset on kyllä ihan 'my kind of food'. Mikään ei oo niin kivaa kuin syödä paljon erilaisia makuja, pieniä suolaisia herkkuja. Mun lähempi tutustuminen aitoon espanjalaiseen tapaskulttuuriin on rajoittunut pitkälti baskien pintxoihin, mikä ei ole ollut ollenkaan huono vaihtoehto, sillä onhan baskimaalla maailman tihein keskittymä Michelin-tähtiravintoloita. (Tai näin on ainakin ollut.) Ja oli tähtiä tai ei niin olen kyllä aina saanut vain hyvää tai todella hyvää ruokaa Biskajanlahden rannan kylissä ja kaupungeissa. Baskilaiset pintxot eroaa aika tavalla perinteisistä patatas alioli -tyyppisistä annoksista eli racioneista. Pohajna on usein patongin pala ja päällä jotain merenelävää erilaisissa muodoissa. Löytyy sieltä tietenkin myös sitä tavallisempaa espanjalaista, mutta tyyli on silti omanlaisensa. Ehdottomasti pidän molemmista ja luulen, että tapaksina menee melkein mitä vain, kunhan koko on pieni, maku erinomainen ja rinnalle sopii pieni lasi sidraa, olutta tai viiniä. Arvostan myös konstailemattomuutta ja simppeleita ja selkeitä makuja. Niissä suomalaisissa tapaspaikoissa, joissa olen käynyt, tapakset on olleet aika rasvaisia ja raskaita. Muutenkin suomalaisen ravintolaruuan suurimpia ongelmia on mun mielestä niiden tympeä rasvaisuus ja raikkaan hapokkuuden puuttuminen. Ehkä meillä ennen syötiin enemmän etikkasäilykkeitä, ja kun niiden käyttöä on vähennetty, ei tilalle ole tullut sitruuna tai jotain muuta tuomaan happamuutta ruokaan.

Sain joku vuosi sitten lahjaksi Maittavat-kirjasarjan Tapas-kirjan (Parragon books). Kirjassa on monta kivaa ohjetta, vaikka kaipaisin kyllä itselleni erityisesti niitä kaikkein perinteisimpiä tapasohjeita sisältävän kirjan. Ehkä laitankin seuraavaksi keittokirjaostoslistalleni oikean tapaskirjan ja toiseksi pintxos-kirjan. Alla eräs resepti, jota koitin myöhäiselle sunnuntailounaalle tuossa taannoin. Tarjolla oli myös muita herkkuja, joiden ohjeita laitan sitten myöhemmin tänne blogiin. Tästä munakoiso-paprikadipistä riittää isommallekin porukalle. Meitä oli syömässä viisi aikuista ja yksi lapsi, ja tästä annoksesta kului ehkä 1/3. Loput käytin viikon mittaan leivän päällä, lämpimien leipien päällä ja pastakastikkeessa. Eli tätä ei missään nimessä kannata jättää kaapin pohjalle homehtumaan vaan käyttää muiden annosten lisänä. Tässä resepti:

2 isoa munakoisoa
1-2 punaista paprikaa
4 rkl extra virgin oliiviöljyä
2 pilkottua valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan mehu
2 rkl pilkottua persiljaa (ohjeessa oli korianteria, mutta käytin kaapissa jo valmiiksi ollutta lehtipersiljaa)
ripaus paprikajauhetta (ohjeessa 1/2-1 tl)
suolaa ja mustapippuria
tarjoiluun hyvää maalaisleipää paahdettuna

Paista pistellyt kokonaiset munakoisot ja paprikanpuolikkaat noin 200 asteisessa uunissa tunnin ajan. Paprikat saavat painua kokoon ja munakoisot pehmitä kunnolla. Ota kasvikset uunista ja anna tekeytyä kosteaan keittiöliinaan kiedottuna tai muovipussissa noin 15 minuuttia. Kaavi munakoisojen sisus ja pilko se kuutioiksi. Leikkaa myös paprika paloiksi. Paista paloja 3rkl öljyä pannussa noin 5 minuuttia. Lisää vlakosipulia ja kypsennä hetki. Siirrä kasvikset monitoimikoneeseen. Lisää mausteet. Hienonna koneella kirjavaksi seokseksi. Lisää öliiviöljy. Siirrä tarjoilukulhoon ja anaan jäähtyä jääkaapissa ainakin tunti. Maku vain paranee dipin tekeytyessä. Tarjoa paahdetun maalaisleivän päällä.